Vinksahdin ainakin hetkeksi roskaleffoista teinileffoin. Etsiskelin jotain rainaa, jota en olisi aiemmin jo katsonut ja käsiini sattui tämä pätkä. Elokuva on amerikkalainen remake, israelilaisesta Eskimo Limon, leffasta. Ohjaaja on sama, ja käsikirjoitus myös samoilta tyypeiltä. Käsittääkseni vain aikakausi on siirretty 50 -luvulta 80-luvulle. Tämä alkuperäinen Eskimo Limon poiki 8 jatko-osaa, mutta amerikkalaisversio sai kehnosta menestymisestään huolimatta jonkinlaisen kulttistatuksen. Varmaan tämä on suomenkin televisiossa joskus esitetty, sillä sain leffan aikana hämäriä fläsbäckejä omasta teini-iästäni. Kuka tietää. Ehkä katsoin leffan puolihuolimattomasti joskus teininä, tai sitten se vain synnytti minussa muistoja teiniangstista.

Juoni on lyhyesti kuvattu. Kolme kaverusta, Gary (Lawrence Monoson) , Rick (Steve Antin)  ja David (Joe Rubbo)yrittävät saada pillua. Tätä missiota sotkee Garyn rakastuminen Kareniin (Diane Franklin mm. Bill & Teds Exellent Adventure) ja Karenin rakastuminen Rickiin. Muutenkin poikien panohommissa on hieman hiomisen varaa, mutta kai tämä on tarkoitus ottaa huumorilla.

Arvatkaapa kuka näistä kuumista, vaniliasokeria nuuskaavista misuista jää lopussa Garyn halailtavaksi sohvalle?

Alussa pojat onnistuvat iskemään kolme typsyä Garyn luokse muka bileisiin. He lupaavat tytöille huumeita ja tarjoilevatkin sitten myöhemmin jotain valkoista ja makeaa, kenties vaniliasokeria tyttöjen nuuskattavaksi. Tämä tepsii niin, että Rick, joka muuten on pojista se komistus ja kylmäsydäminen naistenmies, saakin deittinsä kellistettyä. Myös David saa tyttönsä ainakin riisuutumaan, mikä ilahduttaa mieskatsojia. Vain Gary jää sohvalle syöttämään popcorneja omalle kaunottarelleen.  Juuri kun poika on pääsemässä jonnekin, saapuvat vanhemmat paikalle ja teinit pakenevat talosta.

Seuraa typeriä kohtauksia, joissa pyöritään alapääasioiden ympärillä. Tirkistellään tyttöjä liikuntatunnin jälkeisessä suihkussa. Mittaillaan kavereiden kulleja, juodaan viinaa ja sähelletään. Hauskin kohtaus (jonka vuoksi leffa varmaankin on jonkinlainen kulttiklassikko) sattuu, kun Gary törmää pizzataksihommissaan Carmelaan. Carmela on kevytkenkäinen naikkonen, jonka mies viettää aikaansa maailman merillä, jättäen Carmelan ehkä vähän liian yksinäiseksi. Gary toimittaa siis pizzan ja huomaa, että jotain muutakin olisi tarjolla.

Carmela

Yksin hän tietysti jänistää, mutta tuo pian paikalle kaverinsa ja yhdessä kolmikko änkeää tuomaan Carmelalle tuliaisiaan. Carmela tanssahtelee hetken ja vie sitten Rickin makuuhuoneeseensa. Pian on myös Davidin vuoro. Vain Gary jää tästä herkusta osattomaksi, kun Carmelan seilorimies yllättäen saapuukin satamasta kotiinsa.

Jäätelöbaarissa Gary rakastuu.

Gary piirittää Karenia ja pettyy, kun Karen kapsahtaakin Rickin kaulaan.  Aika tavanomaista teiniangstia siis. Gary yrittää torpeedoida Rickin ja Karenin lemmenyön, valehtelemalla Rickille, että he ovat Davidin kanssa menossa paikallisen prostituiodun luokse ja että ovat muka käyneet hutsulla jo yhdeksän kertaa. Rick kiinnostuu ja niinpä Gary joutuu sitten johdattamaan porukan tuon porton kotiin. Seuraa masentava ja säälittävä kohtaus jossa Gary sitten lopulta menettää surkealla tavalla poikuutensa. Koko kolmikko saa satiaisia ja siitä irrotellaan taas pari vitsiä.

Se mikä tekee elokuvasta melko erikoisen, on se, että kun Rick sitten pääsee Karenin pöksyihin, pamahtaakin tyttö paksuksi. Rick jättää eukon selviytymään yksin "tilanteensa" kanssa. Tässä vaiheessa Gary tietysti saapuu ritarina apuun, myy stereonsa, lainaa rahaa pomoltaan  ja ... hommaa tytölle abortin. Enpä usko, että nykyään voitaisiin Amerikassa enää tehdä teini-elokuvaa, jossa aborttia pidettäisiin näin mutkattomana "ehkäisykeinona". Hieman aiemmin on jo selvitetty, että pojat eivät ole kondomeista kuulleetkaan, joten varmaan tässä jonnekin seksuaalivalistuksen takapajuisuuteen viitataan, mutta ainakin se antaa hyvän kuvan abortista. Tyttö on pari minuuttia operaation jälkeen hieman kosteasilmäinen, mutta elämä jatkuu aika pian.

Jouluaamu aborttiklinikalla.

Abortin jälkeen Gary tunnustaa rakkautensa Karenille ja tämä kutsuu pojan luokseen syntymäpäiväkutsuille. Gary hommaa vielä viimeisillä rahoillaan hienon kaulakorun tytsylle lahjaksi ja saapuu polleana bileisiin. Perillä paljastuukin Karen katala petos. Eukko onkin taas Rickin kaulassa, vakuuttelemassa rakkauttaan (ja kohta varmaan hankkiutumassa uudelleen paksuksi, ajattelee katsoja)

Gary häipyy paikalta ja elokuva päättyy kohtaukseen, jossa poika itkeskelee elämän pahuutta. Kohtaus on harvinaisen hyvin näytelty ja pienoinen isku palleaan. Näin teinielokuvien tulisikin päättyä.

Mitä fiddua. Nehän on taas yhdessä?

Elokuvan jälkeen jään pohtimaan, että mitenkähän ne israelilaiset on tehny tähän 8 jatko-osaa? Sen verran kuulin, että ainakaan tähän ensimmäisen elokuvan tapahtumiin ei enää palata millään tavalla. Eli pojat ovat taas kavereita ja jatkavat piparinmetsästystä samoissa kulisseissa. Tämä ajatus jotenkin masentaa minua. Ei siinä mitään, että teini-elokuvassa kohelletaan ja keksitään kuvallisia alapäävitsejä, mutta luulisi, että tuo paukautus katsojan kasseille, elokuvan lopussa olisi ollut se juttu, jonka takia tämä elokuva muistetaan. Sen sijaan kulttimaine on noussutkin lähinnä Carmelan ja näiden muiden poikuudenmenetysjuttujen vuoksi.

Tätä pysäytyskuvaa aika moni Betamaxin omistaja on aikoinaan yrittänyt taltioida.