Miksi me dyykkaamme?

 

Olen pyöritellyt tuota kysymystä mielessäni, siitä lähtien kun ensimmäisen kerran kävin roskiksilla, joskus kesällä 1999. Jos olen oikein rehellinen, joudun tunnustamaan, että ajatus ruuan dyykkaamisesta kuulosti silloin niin trendikkäältä ja vaihtoehtoiselta, että sitä oli aivan pakko kokeilla. Kun kokemukset olivat myönteisiä, oli helppo jäädä koukkuun. Opiskeluaikana se toi mukavasti huojennusta ruokakuluihin ja vaikka kaverini eivät lämmenneetkään ajatukselle, oli rahapulassa tarpeeksi motivaatiota dyykata ihan yksikseenkin.

Kun muutin tähän pikkukaupunkiin muutamia vuosia sitten, unohtui dyykkaminen. Olin palkkatyön myötä varmaankin porvarillistunut niin, että ajatus roskisten penkomisesta tuntui vieraalta. Paikalliset mestat olivat myös outoja, enkä jotenkin tullut edes ajatelleeksi niiden koluamista. Raottelin ovea takaisin yöllisiin seikkailuihin, kun eräs ystäväni kertoi uudesta harrastuksestaan. Lähdin mukaan kierrokselle kamera kaulassa ja napsin muutamia dyykkauskuvia. Suunnittelin kirjoittavani lehtijutun aiheesta, mutta saatuani jutun valmiiksi, olin taas jäänyt itsekin koukkuun. Tulin siihen tulokseen että tässä "lajissa" kaikki julkisuus on pahasta. Kauppiaat voivat hermostua kirjoittelusta ja joku muukin saattaa jutun myötä innostua dyykkaamaan, jolloin roskiksilla olisi entistä ruuhkaisempaa.

En tarjonnut juttani mihinkään roskalehteen, mikä nyt vähän harmittaa, sillä pari kuukautta myöhemmin julkaistiin paikallisissa lehdissä pari huomattavasti positiivisempaa artikkelia, jotka lisäsivät iltaisten kulkijoiden määrää. Odottelimme pelolla kauppojen reaktiota, mutta toistaiseksi kauppiaat eivät  ole muuttaneet suhtautumistaan.

Tärkeimmäksi syyksi öisiin dyykkausretkiini nousi seikkailunhalun lisäksi myös laatuaika kaverini kanssa. Öisin, tätä pikkukaupunkia kierrellessä, vaihdamme viikon kuulumiset. Jaamme ajatuksia ja pohdiskelemme elämää. Halvempaa ja terveellisempää, kuin baarissa istuminen.

Viime viikolla kävimme taas yöllisellä retkellä ja vaikka olimme paikalla ihan oikeaan aikaan, (pari minuuttia sen jälkeen, kuin vartija oli käynyt sulkemassa roskapuristimet ja häipynyt paikalta) oli joku ehtinyt taas ennen meitä. Tuntuu että kisa roskaruuasta on niin kiihkeää, että osa dyykkaajistä käy roskilla jo päivänvalossa. Manailimme lumihangessa selvästi erottuvia jalanjälkiä ja olimme melko varmoja, ettemme löytäisi mitään. Laatikot olivat kuitenkin kukkuroillaan tortilloja ja suolakeksejä. keräsimme pussilliset molempia. Poimimme mukaamme myös muutamia  maustepurkkeja  ja jatkoimme kierrosta.

Toinen kohde oli tyhjä. Samoin kolmas. Neljännessä kohteessa huomasimme vanhemman naisen saapuvan paikalle ennen meitä. Olimme tavanneet jo aiemminkin, Muori oli vain värjännyt nuorekkaasti hiuksensa, joten emme tunnistaneet häntä heti. Hän kertoi meille auliisti, että edellisessä kohteessa oli ollut suolakeksejä ja tortilloja. Hävetti etten itse ehtinyt edes ajatella moista. Mummeli kertoi meille, kun ensimmäisen kerran tapasimme, että dyykkaa ihan vain seikkailun vuoksi. Tuntui jännältä kuulla moinen tunnustus vanhemman naisihmisen suusta. Nostin mielessäni hattua moiselle elämänilolle, mutta kun täti kertoi samaan hengenvetoon saaneensa ulkomailta ison perinnön, eikä hänen tarvitse enää raha-asioista huolehtia aloin pohtia, josko hän sittenkin kusettaisi meitä. Tällä kertaa täti kertoi dyykkaavansa ruokaa vain harrastusmielessä ja vain koiralleen. Koira kun pitää kermaviilistä jne... Pohdimme hetken, että syököhän koira myös ne suolakeksit, mutta emme uskaltaneet kysyä tädiltä asiaa. Jätimme roskikset suosiolla hänen pengottavakseen ja poistuimme saaliinjaolle.

Ehkä minäkään en tunnustaisi vastaantulijoille penkovani roskiksia kamalassa rahapulassa, vaan sepittelisin tarinoita seikkailunhalusta tai nälkäisestä koirasta. Ehkä keksin näitäkin tarinoita, jotta roskisdyykkaukseni vaikuttaisi jännältä harrastukselta, eikä moniongelmaisen sekäkäyttäjän eloonjäämiskamppailulta?

 

Kotona muistin vielä pistää vihjeen eteenpäin samalle tyypille, joka vihjasi minulle persikoista.

 

Sitten ne löydöt:

Tortilloja

Suolakeksejä

Wok and Roll chili kastiketta