Käväisimme nopsasti ensimmäisellä, toisella ja kolmannella kohteella. Paljon emme odottaneet, sillä olimme myöhässä tavanomaisesta aikataulustamme, mutta jotain roskaruokaa sentään saimme. Matkalla lukitulle laatikolle, päätimme testata, olisiko häkissä tosiaan jonkinlainen hälytysjärjestelmä, liiketunnistin tms. Ajoin siis auton ihan roskalavan viereen ja kaverini juoksi lavalle, kipusi häkkiin ja sieppasi sieltä mukaansa ensimmäisen käteen sattuvan pahvilaatikon. Hän ehti takaisin autoon n. 30 sekunnissa. Myöhemmin havaitsimme että laatikossa oli kymmenittäin lohilaatikkoon sopivia maustekastikkepusseja.

Ajoimme auton parkkiin, läheisen mattopesulan takapihalle ja jäimme odottamaan vartijan tuloa. Aika kului ja kulutimme aikaa puhumalla Watchman sarjakuvasta ja sen elokuvasovituksesta. Kohta paikalle saapuikin hopeinen farmariauto, mutta kohdalla havaitsimme ettei se kuulunut vartijalle. Autossa oli kaksi nuorta miestä, joihin emme aiemmin olleet törmänneet. Kaverit parkkeerasivat autonsa roskapuristimen taakse piiloon joten emme nähneet mitä he paikalla touhusivat. Oletimme heidän kuitenkin tutkivan häkin ulkopuolelle jääneitä laatikoita.

Aika kului ja pelkäsimme koko ajan että vartija saapuu paikalle ja pojat jäävät verekseltään kiinni. Toisaalta ajatus vartijasta tylyttämässä ja nöyryyttämässä jotain toista dyykkaria, tuntui myös huvittavalta. Tirkistelimme siis tosielämän draamaa. Vain popcornit puuttuivat. Viimein pojista toinen uskaltaitui kapuamaan häkkiin ja näimme hänen silhuettinsa liikkuvan laatikolta toiselle. Toinen varmaan odotteli autossa, sillä kun tämä rohkeampi/notkeampi kaveri palasi takaisin, käynnistyi auto heti ja miehet ajelivat takaisin samaa tietä, kuin olivat tulleetkin.

Aavistuksen pettyneinä siitä, ettei vartija yhyttänyt ketään, poistuimme mekin paikalta. Todennäköisesti oma kiinnijäämisemme oli silkka sattuma. Vartija vain sattui osumaan kierroksellaan kohdalle, juuri kun me olimme poistumassa paikalta kasseinemme. Jos häkissä joku liiketunnistin olikin, ei ketään nyt näyttänyt kiinnostavan sen laukeaminen. Voihan olla että vartija oli parhaillaan pamputtamassa jotain puliukkoa jonkun tehdaskompleksin pihamaalla, tai donitseja oli vielä jäljellä, mutta veikkaisin että vaksi ajelee reittiään milloin sattuu ja osuu kohdalle jos osuu.

Viimeisessä kohteessa niskaamme satoi rakeita, mikä oli hyvä, sillä parveketupakoitsijat, jotka yleensä saavat minut tuntemaan oloni epämukavaksi, olivat poissa. Ketään ei näkynyt eikä mahorkka kärynnyt pimeässä. Kaivoimme ison roskalavan uumenista parikin vanhaa säkkiä, mutta tuoretta, saman päivän tavaraa emme löytäneet. Toissapäiväisiä vapaakananmunia keräsimme mukaamme ja juustonmakuisia riisikakkuja. Hylkäsimme laatikkoon myös suurimman osan lohikastikkeista, sillä kumpikaan ei uskonut syövänsä lähiaikoina 40 kertaa uunilohilaatikkoa.

Saalis:

3 pakettia kananmunia

3 pakettia riisikakkuja

2 pussia lohilaatikkokastikejauhetta