Eilen pyörähdettiin taas laatikoita penkomassa. Olimme joskus aikaisemmin tutkineet erään huonekaluliikkeen roskalaatikoita, mutta aika heikoin tuloksin. Nyt pysäköin autoni kuitenkin saman liikkeen läheisyyteen, tyhjälle tontille. (juu. laiskapaskadyykkaajat liikkuu autolla. Tästä pitää tehdä parannusta.) Näimme vanhemman naisen (60-70 v. ?) ulkoiluttamassa valkoista koiraa ja katselevan samalla huonekaluliikkeen roskiksia. Nainen pelästyi tuloamme ja vaikka yritimme leppoisasti jutella, väisti nainen meitä varjoihin. Pengoimme hetken roskia ja panimme merkille ainakin ison petauspatjan, joka oli rullattu kasaan ja kääritty muoviin. Kumpikaan meistä ei sitä tarvinnut, joten jatkoimme matkaa seuraaville laatikoille.
Tutkiessamme Nescafe pakkauksia ja pallogrilliä, huomasin naisen palanneen takaisin samoille mestoille. Emme pitäneet pikakahvista, emmekä halunneet pallogrilliä, joten palasimme autolle. Matkalla näimme naisen kantamassa patjarullaa läheiseen kerrostaloon.
Jäin miettimään, oliko naisella tapana vilkuilla läheisen huonekaluliikkeen roskiksia aina ulkoiluttaessaan koiraansa, vai oliko hän ensimmäistä kertaa asialla? Mietin myös että huomasikohan nainen, että me pengoimme lähikaupan metalliroskista? Ja jos huomasi, niin saikohan hän uusia ajatuksia, vai oliko kärtyinen meidän tunkeutuessamme hänen apajoilleen?
Taasko universumi puhuu? Kylmä kahvihan kaunistaa...
Yön saldo:
Leipää
Banaania
Einespizzaa
tuorepastaa
Frezza kahvijuomia
Kommentit